Marita Ikäheimo

Psykologinen turvallisuus luo pohjavireen, joka vaikuttaa organisaation ja työyhteisön menestymiseen ja myös yksilöiden jaksamiseen. Siihen panostaminen voisi moninkertaistaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Turvallisuus on yksi keskeinen perustarve, myös työssä. Psykologisen turvallisuuden perusta on suhtautuminen kokeiluihin ja epäonnistumisiin sekä oppiminen niistä. Mitä turvallisempi ympäristö, sitä enemmän uskallamme esittää eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä sekä käydä keskustelua niistä. Silloin voimme myös ottaa vaikeat asiat ja tunteet helpommin puheeksi.

Työyhteisössä jokainen voi edistää psykologista turvallisuutta pyrkimällä vuorovaikutukseen, joka on lähtökohtaisesti erilaisuutta ja eriäviä mielipiteitä hyväksyvää ja arvostavaa. Arvostavalle vuorovaikutukselle luodaan hyvä pohja, kun jo lapsuudessa opittu toisten kuunteleminen ja jokaisen mielipiteen arvostaminen toteutuvat. Se edellyttää meiltä pysähtymistä ja aitoa halua kohdata toinen ihminen.

Miksi työpaikoilla aito kohtaaminen voi olla haastavaa? Liiallinen tehokkuuden, tuloksellisuuden ja tuottavuuden vaade voi johtaa kohtaamattomuuteen. Selityksinä kuulee usein myös kiireen tai että työ on työtä ja asiat hoidetaan asioina. Työpaikoilla aitoon kohtaamiseen voi liittyä myös pelko joutua ratkaisemaan esiin nousseita asioita. Jokainen meistä haluaa ensisijaisesti tulla nähdyksi ja kuulluksi ihmisenä. Vasta sen jälkeen tulee tarve mahdollisille asioiden ratkaisuille.

Työssä tulisikin olla aktiivisen, operatiivisen ajan lisäksi sosiaalista aikaa kuten yhteisiä kahvihetkiä, vapaita keskustelun hetkiä. Lisäksi tulisi olla suunnitelmallista reflektiivistä aikaa, jolloin on mahdollista pysähtyä jakamaan kokemuksia työstä ja ideoimaan uutta. Arjen työssä reflektiiviselle ajalle on harvoin luontaisesti tilaa, joten sille tulee tehdä sitä esim. tiimipalavereissa, joissa huomio on siinä mitä pidämme tärkeänä puhua.

Usein tarvitaan myös ulkopuolista keskustelun ohjaajaa kuten mentorointia, työnohjausta tai coachingia. Reflektiiviset kohtaamiset luovat ja vahvistavat parhaimmillaan psykologista turvallisuutta ja tiloja nähdyksi ja kuulluksi tulemiselle.

Reflektiivisen keskustelun käynnistämisessä ja tukemisessa on työnohjaaja STOry Sari Marita Ikäheimo www.sopusointu.fi

Olen sertifioitu johdon ja työyhteisöjen työnohjaaja ja coach. Vuosien työkokemuksen jälkeen olen edelleenkin vakuuttunut työelämän perusasioiden (perustehtävä, rakenteet ja ammatillinen vuorovaikutus) äärelle pysähtymisen merkityksestä – se lisää hyvinvointia työssä!

www.tyonohjauspalveluhelmi.fi