Blogi Christa Korhonen 11.9.2023
Isot, koko yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumat, kuten koronapandemia sekä Ukrainan sota, ovat tuoneet monelle nuorelle tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Etätyön seurauksena näkemykset työelämätaidoista muuttuivat ja empatian merkitys korostui. Uuden edessä johtajilta odotetaan ihmisläheisyyttä ja jatkuvaa vuorovaikutusta.
Epävarmuuden tunteet ja etätyön lisääntyminen muuttivat näkemyksiä työelämätaidoista ja empatian merkitys korostui. Samat ominaisuudet korostuvat ajatuksissa tulevaisuuden työelämään liittyen. Työelämältä kaivataan ihmisläheisyyttä, merkityksellisyyttä ja yhteisen hyvän korostamista. Nuoret haluavat työn vastaavan omia arvojaan ja yhteiskunnallisiin muutoksiin tarttuminen nähdään tulevaisuuden organisaation toiminnan ytimessä. Johtajiksi hakeudutaan paremman työelämän ja tulevaisuuden luomiseksi.
Uusien sukupolvien saapuessa työelämään vaatimukset työstä, työnteosta ja johtajuudesta muuttuvat. Työelämä tulee rakentumaan ensisijaisesti ihmisten ympärille ajatuksella, että jokaisella on mahdollisuus saada aikaan muutosta. Vaikka nuoret kaipaavat työltä myös perinteisiä arvoja, kuten hyvää palkkaa sekä turvallista ja vakaata työsuhdetta, työn merkityksellisyys korostuu entisestään.
Tutkimustuloksissa näkyy kuitenkin johtajuuden paradoksi. Siinä missä nuoret toivovat työelämältä entistä ihmisläheisempää johtajuutta, johtamistaidot tai niiden riittämättömyys nähdään yhä hyvin perinteisen tai jopa konservatiivisen johtamiskuvan kautta. Vain 20 % alle 40-vuotiaista suomalaisista on tyytyväisiä siihen, miten johtajuus työelämässä tällä hetkellä ymmärretään. Johtajuus suomalaisessa työelämässä nähdään yhä hierarkkisena, käskyttävänä ja liikaa asiakeskeisyyteen kohdistuvana tapana toimia Se ei vastaa nuorten toiveita työelämästä tai johtajuudesta.
Uuden edessä johtajilta odotetaan ihmisläheisyyttä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Yhteiskunnallisiin muutoksiin tarttuminen nähdään tulevaisuuden organisaation toiminnan ytimessä̈. Tämä vaikuttaa myös nuorten haluun hakea johtajiksi. Työkokemuksella on merkitystä, sillä mitä enemmän työkokemusta kertyy, sitä houkuttelevammaksi ja oman urakehityksen kannalta merkittäväksi myös johtavassa asemassa työskentely muuttuu. Erot naisten ja miesten välillä ovat kuitenkin yhä liian suuret. Edelleen johtamistyö houkuttaa enemmän miehiä kuin naisia.
Suuri kysymys lieneekin, miten me yhdessä vastaamme nuorten ajatuksiin ja toiveisiin?
Mitä ajatuksia tämä puheenvuoro herätti sinussa? Osallistu keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittaja, Christa-Jemina Korhonen on toiminut TYÖ2030 -ohjelman viestinnän asiantuntijana. Hän on koordinoinut ohjelman alla toimivaa Johtajuusverkostoa. Johtajuusverkoston tavoitteena on edistää johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo puitteet oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Liity mukaan LinkedInissä Johtajuuden kehittämisverkostoon tai seuraa Twitterissä @hyvaajohtamista.