Blogi: Liisa Vilkki 18.3.2024
Monikieliset työyhteisöt arkipäiväistyvät Suomessa. Vaihtelevat kielitaustat ja eritasoiset kielitaidot herättävät usein monenlaisia haastavia kysymyksiä. Mitkä olisivat hyviä keinoja esimerkiksi helpottaa työn sujuvuutta ja yhteistä ideointia, vähentää työn kuormittavuutta ja välttää ja selvittää väärinymmärryksiä monikielisellä työpaikalla? Kielitietoisessa työyhteisössä ymmärretään kielen merkitys työhyvinvoinnille ja työn tuloksellisuudelle ja pyritään kehittämään yhdessä toimivia kielikäytänteitä.
Suomalaisissa työyhteisöissä työskentelee yhä enemmän vaihtelevia kielitaustoja edustavia työntekijöitä, ja monikielisyys tuo usein mukanaan erilaisia haasteita. Kun työntekijöiden kielitaidot poikkeavat toisistaan, työn sujuminen saattaa vaikeutua ja työn kuormittavuus kasvaa. Jos työntekijän ei ole mahdollista käyttää itselleen luontevinta kieltä ideointia vaativissa tilanteissa, kielenkäyttö helposti yksinkertaistuu ja ideointi hankaloituu.
Monikielisissä työyhteisöissä voi myös syntyä eritasoisista kielitaidoista johtuvia väärinymmärryksiä ja jännitteitä, ja nämä saattavat johtaa turvattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Tämänkaltaisten ongelmien ratkaisussa on keskeistä työyhteisöjen kielitietoisuus. Kielitietoinen työyhteisö on tietoinen työtehtävien todellisista kielellisistä vaatimuksista, ja se rakentaa osallisuuden kokemusta vuorovaikutustilanteissa, joissa kielen valintaan ja kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota.
Kielitietoisessa työyhteisössä tunnustetaan kielen merkitys turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja työn tuloksellisuudelle. Suomalaisilla työpaikoilla on käytössä erilaisia kieliratkaisuja, ja toimivaan monikielisyyteen ei voi tarjota kaikille sopivaa mallia. Yksi vaihtoehto on usean kielen käyttö rinnakkain esimerkiksi luovaa ajattelua vaativissa tilanteissa. Jokainen osallistuja voisi käyttää itselleen luontevinta kieltä, ja puheenvuoroja tulkattaisiin tarpeen mukaan toisille.
Uusien ideoiden luominen yhdessä esimerkiksi kehitystyön osana onnistuu parhaiten dialogisessa vuorovaikutuksessa, jolle on ominaista suora, avoin puhe, toisten kunnioitus, keskittynyt kuuntelu ja omien varmojen käsitysten pohdinta ja epäily. Dialoginen keskustelu on myös erinomainen keino luoda luottamusta, selvittää väärinymmärryksiä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä työpaikan kielellisistä käytänteistä. Dialoginen vuorovaikutus luo hyvinvointia ja yhteistä ymmärrystä missä tahansa yhteisössä.
Onko sinulla kokemuksia monikielisistä työyhteisöistä? Voit osallistua keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittaja, Liisa Vilkki, on dialogisen vuorovaikutuksen kouluttaja ja valmentaja yrityksessään ’Kohtaava dialogi’. Hän tarjoaa koulutuksia ja puheenvuoroja myös muista vuorovaikutukseen liittyvistä aiheista, jotka perustuvat hänen omiin tutkimuksiinsa ja muuhun tutkittuun tietoon. Hän tekee myös yleisen kielitieteen väitöskirjaa erikielisten varmuuden asteen ja päättelyn ilmausten merkityksestä vuorovaikutuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Liisaan ja hänen ajatuksiinsa pääset tutustumaan enemmän LinkedInissä.