Blogi: Terhi Lavonen 22.4.2024
Ryhmäkehityskeskusteluita käytetään yllättävän vähän. Kirjoittamista yhtenä kehityskeskustelun työskentelytapana lienee vieläkin vähemmän. Ryhmäkeskustelut muun muassa kirkastavat tiimin tavoitteita, edistävät yhteistyötä ja vahvistavat ryhmätunnetta. Työntekijöiden tieto ja kokemus tulee myös paremmin huomioiduksi. Kirjoittamisen hyödyntäminen taas tuo prosessiin elementin, joka mahdollistaa helpommin kaikkien työntekijöiden “puhumisen” ja siten erilaisten näkökulmien esiin tuomisen.
Eräässä kuvitellussa työyhteisössä kehityskeskustelut koetaan hukkahetkinä. Johto karttelee ja työntekijät stressaavat.
Kiireinen esihenkilö nappaa työntekijän käytävältä että “pidetäänkös kehityskeskustelu nyt, kun olis aikaa”. Keskustelu on pettymys kummallekin. Sitten työpaikalla keksitään ryhmäkehityskeskustelut – saadaan pettymys paketoitua yhdellä iskulla eikä tarvitse stressata koko vuotta.
Onneksi teillä ei tehdä näin, eihän?
Sillä – on vaihtoehto! Ehdottomasti kokeilemisen arvoista:
Valmistautuminen
Onnistunut kehityskeskustelu vaatii valmistautumista sekä esihenkilöltä että työntekijöiltä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että osallistujat vastaavat alkukyselyyn. Kysely siivilöi kehityskeskusteluun muutaman tärkeän aiheen.
Esihenkilön on syytä pohtia myös ennakkoon, onko kehityskeskustelu etänä vai lähinä. Valinta määrittää muut käytännöt ja pelisäännöt.
Kehityskeskustelun hetki
Kirjoittamista hyödyntävässä kehityskeskustelussa kenenkään ei tarvitse jakaa kirjoittamastaan kuin se, minkä tahtoo. Hiljainen itsekseen kirjoittaminen ja ääneen keskustelu vuorottelevat. Dialogi syntyy paitsi kirjoittamalla myös puhumalla.
Kehityskeskustelun aikana esihenkilö tai ulkopuolinen ohjaaja kirjoittaa näkyväksi sen mistä sovitaan: vastuut, toimintasuunnitelma, aikataulutus, uusi keskusteluaika.
Jälkityöt ja seuranta
Kehityskeskustelun jälkeen osallistujat täyttävät jälkikyselyn, jossa selvitetään kehityskeskustelun onnistumista.
Muistiinpanot keskustelusta jaetaan tiimille. Vaikka vastuu on kaikilla tiimin jäsenillä, esihenkilö vastaa viime kädessä siitä, että sovitusta pidetään kiinni.
Yhteenvetoa
- Alkukysely alleviivaa kehityskeskustelun tärkeimmät asiat ja laittaa ajatusprosessin liikkeelle.
- Pelkästään puhumiseen perustuva kehityskeskustelu luovuttaa tilan helposti vain puheliaille ja hiljaisempien panos jää vähäisemmäksi. Kirjoittaminen saa kaikkien äänen kuuluville ja antaa rauhan jäsennellä ajatuksia. Tällöin sitoutuminen päätöksiin vahvistuu.
- Jälkityöt ja seuranta ovat tärkeä osa prosessia – niitä ei saa unohtaa!
Millaisia ajatuksia sinulla heräsi tähän blogiin liittyen? Olisi hienoa, jos jakaisit ajatuksia kanssamme LinkedInissä.
Kirjoittaja, Terhi Lavonen, on työnohjaaja STOry, työhyvinvointityyppi ja kirjallisuusterapiohjaaja, joka luottaa kirjoittamisen voimaan. Terhi löytyy Ajatusvoimala Aikatran sivuilta ja Linkedinistä, jos tahdot jatkaa ajatustenvaihtoa kirjoittamisesta ja ryhmämuotoisesta kehityskeskustelusta.