Dissauskulttuurista aitoon kohtaamiseen

Dissauskulttuurista aitoon kohtaamiseen

mennessä | helmi 14, 2023 | Työhyvinvointi | 0 Kommenttia

Psykologinen turvallisuus luo pohjavireen, joka vaikuttaa organisaation ja työyhteisön menestymiseen ja myös yksilöiden jaksamiseen. Siihen panostaminen voisi moninkertaistaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta.


Turvallisuus on yksi keskeinen perustarve, myös työssä. Työssä psykologisen turvallisuuden perusta on siinä, miten kokeiluihin ja epäonnistumisiin suhtaudutaan sekä oppiminen niistä. Mitä turvallisempi ympäristö, sitä enemmän uskallamme esittää eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä sekä käydä keskustelua niistä. Silloin voimme myös ottaa vaikeat asiat ja tunteet helpommin puheeksi.


Työyhteisössä jokainen voi edistää psykologista turvallisuutta pyrkimällä vuorovaikutukseen, joka on lähtökohtaisesti erilaisuutta ja eriäviä mielipiteitä hyväksyvää ja arvostavaa. Arvostavalle vuorovaikutukselle luodaan hyvä pohja, kun jo lapsuudessa opittu toisten kuunteleminen ja jokaisen mielipiteen arvostaminen toteutuvat. Se edellyttää meiltä pysähtymistä ja aitoa halua kohdata toinen ihminen.


Miksi työpaikoilla aito kohtaaminen voi olla haastavaa? Liiallinen tehokkuuden, tuloksellisuuden ja tuottavuuden vaade voi johtaa kohtaamattomuuteen. Selityksinä kuulee usein myös kiireen tai että työ on työtä ja asiat hoidetaan asioina. Työpaikoilla aitoon kohtaamiseen voi liittyä myös pelko joutua ratkaisemaan esiin nousseita asioita. Jokainen meistä haluaa ensisijaisesti tulla nähdyksi ja kuulluksi ihmisenä. Vasta sen jälkeen tulee tarve mahdollisille asioiden neuvoille ja ratkaisuille.


Työssä tulisikin olla aktiivisen, operatiivisen ajan ohessa sosiaalista aikaa kuten yhteisiä kahvi- ja vapaiden keskustelun hetkiä. Lisäksi tulisi olla suunnitelmallista reflektiivistä aikaa, jolloin on mahdollista pysähtyä jakamaan kokemuksia työstä ja ideoimaan uutta. Arjen työssä reflektiiviselle ajalle on harvoin luontaisesti tilaa, joten sille tulee tehdä sitä esim. tiimipalavereissa, joissa puhutaan siitä, mikä koetaan tärkeäksi. Usein tarvitaan myös ulkopuolista keskustelun ohjaajaa kuten mentoria, työnohjaajaa tai coachia. Reflektiiviset kohtaamiset luovat ja vahvistavat parhaimmillaan psykologista turvallisuutta ja nähdyksi sekä kuulluksi tulemista.

Tervetuloa mukaan keskusteluun LinkedInissä.

Blogin kirjoittaja: Sari Marita Ikäheimo
Työnohjaajana työelämän aitiopaikalla yli 11 vuotta toiminut yrittäjä kokee työelämässä olevan tilauksen toimiin, jotka lisäävät hyvinvointia ja tuovat työn tekemiseen mielekkyyttä, samalla lisäten työn tuloksellisuutta. Palkitsevinta on nähdä työntekijöiden, johdon, työyhteisöjen ja organisaatioiden kukoistus. Sari Maritan palveluihin pääset tutustumaan SopuSointu Hyvinvointipalveluissa.