Blogi : Anu Häkkilä, Jenni Kavaluus, Liisa Kiviniemi & Anna-Maria Ånäs-Enlund 30.10.2023
Työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan konkreettisia toimia. Johtajien rooli työhyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen, mutta heidän lisäkseen työpaikoilla tarvitaan muitakin avainhenkilöitä. Työhyvinvoinnin avainhenkilöiksi tarvitaan toimijoita, joilla on osaamista ja motivaatiota yhteistyössä muiden kanssa kehittää toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointivalmentajat ovat esimerkkinä näistä henkilöistä.
Tarkastelemme työhyvinvoinnin kokonaisuutta, työhyvinvointivalmentajakoulutusta ja työhyvinvointivalmentajien mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisessä. Blogimme perustuu ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön (Anu Häkkilä ja Jenni Kavaluus 2023) , jossa kysyttiin Työhyvinvointivalmentajakoulutuksen käyneiltä henkilöiltä työhyvinvoinnin painopisteitä ja tulevaisuuden näkymiä.
Työhyvinvointi on yhä merkittävämpi ilmiö työelämässä ja keskeinen puheenaihe niin johdon kuin työntekijöiden kesken. Työhyvinvointia haastavat erityisesti työn henkinen kuormittavuus ja kiire. Jatkuva uuden tiedon omaksuminen, kiihtynyt työtahti ja työn pirstaleisuus lisäävät psykososiaalista kuormitusta, minkä vuoksi tarvitaan lisää huomiota työhyvinvointiin ja sen osaajiin. Monipuoliset haasteet edellyttävät työhyvinvoinnin hahmottamista kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi tarkoittaa työntekijään, työyhteisöön, työhön, ympäristöön ja johtamiseen liittyvien asioiden huomioimista. Se tarkoittaa myös työhyvinvoinnin edistämisen sisältymistä organisaation strategiaan. Tärkeintä on, että työhyvinvoinnin edistäminen on osa arkipäivän toimintaa, eikä pelkästään erillisiä TYHY-tapahtumia.
Työhyvinvointivalmentajakoulutuksella on jo pitkät perinteet Oulun ammattikorkeakoulussa. Se on uudistunut työelämän muutoksia ennakoiden, mutta on säilyttänyt kuitenkin ydinsisältönsä. Koulutuksen keskiössä on työhyvinvoinnin ilmiöön syventymisen ohella vahvuuslähtöinen kehittäminen, valmentamisen menetelmät ja työhyvinvointia edistävä viestintä. Uusimpana sisältönä ovat aivoterveyden edistämiseen liittyvät menetelmät. Työhyvinvointivalmentajakoulutus antaa mahdollisuuden reflektoida myös oman työhyvinvoinnin tilannetta. Palautteiden mukaan keskeistä on ollut osaamisen ja kokemusten jakaminen ryhmään kuuluvien muiden opiskelijoiden kanssa. Monialaisuus ja erilaiset työelämän tilanteet ovat rikastuttaneet keskusteluja. Työhyvinvointivalmentajakoulutus on kymmenen opintopisteen laajuinen. Se on toteutunut viime vuosina verkkokoulutuksena. Kouluttajatiimi koostuu monialaisesta asiantuntijaryhmästä.
Osa työhyvinvointivalmentajista työskentelee johtajina, osa työntekijöinä. Työhyvinvoinnin edistämisen avainhenkilönä toimiminen on mahdollista roolista ja tehtävästä riippumatta. Kaikissa työelämän tehtävissä tarvitaan ratkaisukeskeisyyttä, viestintätaitoja sekä tietoa ryhmän ja organisaation dynamiikasta. Kouluttautuminen ja osaamisen jakaminen ovat jo monen työpaikan perusta työhyvinvoinnin edistämiseen.
Mitä ajatuksia tämä blogi herätti sinussa? Osallistu keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittajista Liisa Kiviniemi toimii mielenterveystyön yliopettajana ja Anna-Maria Ånas-Enlund radiografian ja sädehoidon lehtorina Oulun Ammattikorkeakoulussa. Anu Häkkilä ja Jenni Kavaluus puolestaan ovat opiskelleet terveydenhuollon YAMK tutkinnon. Heillä kaikilla on oma näkökulmansa työhyvinvointiin. Pääset lukemaan Anun ja Jennin opinnäytetyön Työhyvinvointivalmentajat työhyvinvoinnin tekijöinä.