Positiivinen johtaminen uusin silmin

Positiivinen johtaminen uusin silmin

mennessä | touko 15, 2024 | Väitöskirjaesittely | 0 Kommenttia

Väitöskirjaesittely: Ilkka Salmi 15.3.2024

Miten koet positiivisuutta työpaikalla? Saako positiivisuus sinut hymyilemään, motivoitumaan tai tuntemaan iloa vai aiheuttaako se imeliä ja teennäisiä seurauksia ajattelussasi, jotka tuntuvat jopa ikävinä värähtelyinä kehossa? Voi olla, että koet kaikkia näitä asioita eri tilanteissa, koska positiivisuus ei ilmennä vain yhtä ainoaa asiaa vaan saa muotonsa lukemattomista erilaisista sisällöistä. Tämä tekee positiivisesta johtamisestakin moniulotteisemman ilmiön, mitä aiemmin on tuotu esiin.


Aiemmin on positiivisen johtamisen sisällöt korostaneet erityisesti johtajan persoonallisuuspiirteitä, ominaisuuksia sekä käytöstä, joiden välityksellä positiivisuutta työyhteisössä levitetään. Tämä johtajakeskeisyys voi luoda paineita johtajalle tuottaa ja ilmaista positiivisuutta työyhteisössä, kun huomioidaan, että hän on perinyt kohtuullisen pysyvät persoonallisuuspiirteet, jotka eivät kenties taivu positiiviselle ajattelulle ja hänen kokemusperustaansa voi sisältyä vaikeita kokemuksia, jotka kenties hankaloittavat positiivisuuden ilmaisua. Todellisuudessa positiivinen johtaminen ei ole vain johtajan harteilla.


Ensinnäkin väitöstutkimukseni mukaan positiivista johtamista voivat toteuttaa muutkin kuin johtajat, kuten esimerkiksi työntekijät ja johtaja yhdessä, työntekijät keskenään, ulkoiset tahot (esim. työnohjaaja) ja rakenteelliset ulottuvuudet, kuten säännöt ja toimintatavat, joihin voi turvautua positiivisuuden jalkauttamisessa. Toiseksi positiivisen johtamisen toimintatapoja on useita ja jopa epätavallisistakin toimintatavoista (esim. delegointi) voi seurata positiivisuutta.


Tärkeimpänä seikkana voidaan kuitenkin mainita se, että positiivinen johtaminen on vahvasti tilannesidonnainen ilmiö. Ihmiset kokevat positiivisuuden ulottuvuudet ristiriita- tai ongelmatilanteissa eri tavalla kuin esimerkiksi onnistuminen tavoitteen saavuttamisen yhteydessä. Tämän vuoksi myös positiivisen johtamisen määrittely työyhteisöissä tulisikin ensisijaisesti kiinnittää universaalien positiivisten johtamissisältöjen sijaan oman työyhteisön vuorovaikutukseen ja arjen kokemuksiin pohjaten.

Väitöskirjan voit ladata luettavaksesi täältä.

Ilkka Salmi on hallintotieteiden tohtori, joka on kiinnostanut eri työelämän ilmiöistä psykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Ilkan väitöskirja Positiivinen johtaminen uusin silmin – kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä tarkastettiin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 22.3.24. ”Tällä hetkellä olen kiinnostunut tutkimaan eri työyhteisöjen (positiivista) johtamista, työvointia, konflikteja sekä monia muita ihmisten välisiä ilmiötä”, hän toteaa.

Jos teidän organisaatiolla on tarve mm. näiden teemojen tarkempaan tarkasteluun tutkimusten tai luentojen muodossa, niin laittakaa viestiä Ilkalle. Ilkan löydät myös LinkedInissä.