Blogi: Merja Hynynen 6.10.2025
Eettinen kuormitus syntyy tilanteissa, joissa arvot, ammattietiikka, koulutuksissa opittu ja oma käsitys oikeasta tavasta toimia törmäävät arjen realiteetteihin. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mukaan eettinen kuormitus on stressiä, jota lisäävät erityisesti resurssipula, kiire ja epäselvät rakenteet. Useimmiten eettistä kuormitusta käsitellään työntekijöiden näkökulmasta, mutta kokemusta ei voi rajata vain heihin – myös johtaja voi kantaa sitä mukanaan.
Työntekijöiden eettisestä kuormituksesta puhutaan paljon työnohjauksissa – eniten sote-alalla. Harvemmin julkisesti todetaan, että myös johtaja voi kokea samaa: ristiriitaa siitä, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja niin oikein kuin tietää osaavansa ja haluaisi. Törmään itse usein työssäni johtamistyötä tekevien kanssa tuohon ”tasapainottelun kuormaan”. Eettinen kuormitus liittyy esimerkiksi tilanteisiin, ettei ole aikaa kohdata työntekijää niin kuin haluaisi, tai ettei taloudelliset raamit mahdollista oikeudenmukaiselta tuntuvaa ratkaisua. Joskus johtoryhmän tai ylemmän johdon tuki puuttuu, ja vaikeiden päätösten kanssa jäädään yksin.
Asioiden johtaminen on usein suoraviivaista, mutta ihmisten johtaminen on monimutkaista ja se sisältää moraalisia valintoja. Kun sitä ei pysty tekemään omien arvojen mukaisesti, syntyy painetta, joka sattuu ja kuluttaa. Tämä kuormitus jää helposti näkymättömäksi, vaikka sen seuraukset tuntuvat sekä johtajassa että koko työyhteisössä. Se heijastuu päätösten laatuun, työyhteisön ilmapiiriin, työntekijöiden hyvinvointiin ja lopulta asiakkaiden saaman palvelun laatuun. Pitkittyessään eettinen kuormitus voi johtaa uupumiseen ja jopa nopeaan vaihtuvuuteen esihenkilöstössä – kustannus, jota harva organisaatio kestää.
Mitä sitten voisi tehdä? Tutkimusten mukaan avoin keskustelu ja yhteisölliset tukirakenteet lievittävät kuormitusta. Johtamistyötä tekevien työnohjauksessa ja vertaisryhmissä voidaan yhdessä puhua vaikeista eettisistä tilanteista ja purkaa niiden painoa. Myös päätösten dokumentointi ja avoin viestintä auttavat kirkastamaan, miksi esim. priorisointeja on tehty. Se auttaa myös työntekijöitä ymmärtämään päätösten taustoja – epäoikeudenmukaisuuden kokemuksella on mahdollisuus pienentyä.
Johtajan eettinen kuormitus ei ole heikkoutta, vaan inhimillinen seuraus vastuusta, jota kannetaan rajallisissa olosuhteissa. Siksi sen tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeää. Jokainen meistä voi pysähtyä kysymään: milloin viimeksi jouduin tekemään päätöksen, joka tuntui väärältä – ja kuka seisoi rinnallani silloin?
Kirjoittaja, Merja Hynynen, on toinen tämän sivuston perustaja ja ylläpitäjä. Merja tekee työtään sertifioituna johdon ja työyhteisöjen työnohjaajana ja coachina sekä sovittelijana ja valmentajana. Merja on toiminut työnohjaajayrittäjänä yli 15 vuotta ja on nyt VOIMAksi Oyn yrittäjä.
Voit tutustua Merjaan enemmän VOIMAksi Oyn ja Työnohjauspalvelu Helmin sivuilla sekä LinkedInissä.