Blogi: Mari Seppänen 8.6.2026
Huokaisen syvään. Aamun uutisointi pitää sisällään jälleen negatiivisuutta, uhkaa, pelkoa ja sillä maalataan kokemukseemme ikävää tilannekuvaa. Välillä tulee väistämättä tunne, ettei jaksaisi lukea tai kuunnella negatiivisuutta enää yhtään enempää. Elämme ajassa, jossa suoritteet ja menestys määrittelee ihmisarvoamme ja negatiivisuus voi jäädä väsyneenä myös päälle. Siksi on ajoittain hyvä keskittyä näkemään asioista myös niitä kauniita tai lämpimiä sävyjä.
Olen toiminut sosiaali- ja terveysalalla 25 vuotta erilaisissa opettajana, asiantuntijana, esihenkilönä ja ohjaajana/hoitajana. Urani aikana olen toiminut monenlaisten haastavien asiakasryhmien kanssa. Jos esimerkiksi oireilevan lapsen kohdalla katsot vain hänen vikojaan tai puutteitaan, näetkin vain haasteita ja ongelmia. Samoin voi käydä haastavasti käyttäytyvän työkaverin osalta. Tunnistatko tunteen?
Tässä ajassa unohdamme usein perusasiat ihmisyydestä. Nähdessämme jonkun auttavan kaatunutta, vagushermomme aktivoituu ja se tuo lämpimän tunteen kehoomme. Tämä on ihmislajin selviytymisen ydin. Meidät on rakennettu auttamaan toisiamme.
Se, mitä ajattelemme itsestämme, vaikuttaa omaan oloomme sekä siihen, mitä teemme. Hyvän näkeminen toisessa ja eri tilanteissa on taito, jota voi harjoitella. Huomion ohjaaminen hyviin hetkiin helpottaa niiden lisäämistä arjessa. Vahvuuksien nimeäminen vahvistaa esimerkiksi lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Samalla vahvistuu kokemus siitä, että hän on muutakin kuin ”oireensa”.
Japanin kielessä Ikigai koostuu kahdesta osasta: iki (elää) ja gai (syy). Yksinkertaisesti selitettynä Ikigai on syy nousta aamulla sängystä ylös. Ikigaita lähestytään neljästä eri suunnasta: intohimo, elämäntehtävä, kutsumus ja ammatti.
Keinoja hyvän näkemiseen:
- Kiitollisuusharjoitukset (Pohdi, mistä olet kiitollinen tai mitkä asiat päivän aikana meni hyvin)
- Tietoinen läsnäolo (Istahda puiston penkille ja pysähdy. Pysähtyen voit keskittyä ympäristön kauneuteen)
- Aistikokemukset (Keskity kuulemaan, näkemään, tuntemaan, maistamaan ja tuoksuttelemaan ympäristöä)
- Asenteen muokkaaminen (Näe hyvä itsessä/toisissa, keskity ihmisten vahvuuksiin ja voimavaroihin)
- Negatiivisuuden katkaisu (Löydä tilanteista positiivista? Mitä huomaat?)
- Myötätunto (Harjoittele empatiaa itseäsi ja toisia kohtaan, ole kiinnostunut toisten asioista)
- Aivojen treenaaminen (Toteuta aivot huomaamaan hyvä, keskittymällä ajattelemaan hyviä asioita)
- Muista säilyttää uteliaisuutesi joka päivä
Kirjoittaja, Mari Seppänen, on sairaanhoitaja (AMK),TtM, AmO ja tohtorikoulutettava. Hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla asiakastyössä, asiantuntijatehtävissä ja esihenkilönä sekä ammatillisena opettajana.
Työssään Mari on saanut näin tarkkailla tunnetaitoja ja tiimien toimivuutta useista näkökulmista ja hän toteaakin: ”Haluan kannustaa kaikkia osaavaan, laadukkaaseen ja vahvuuksia hyödyntävään työn tekemiseen, päivittäisiä kohtaamisia unohtamatta”.
Mari on kirjoittanut suositut teokset: Tunnetaidot voimavarana – Opas sosiaali- ja terveysalalle (2021) sekä Näin selviät tiimin jäsenenä-tunnetaidot työkaluna sosiaali- ja terveysalalla (2022).
Löydät Marin myös LinkedInistä.