Blogi.: Eija Hujanen 7.9.2026
Nuorten työntekijöiden mielenterveys on noussut työelämän keskiöön ja korostaa johtamisen merkitystä. Mielenterveysjohtaminen ei ole erillinen johtamismalli, vaan nivoutuu työkykyjohtamiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja mielen hyvinvoinnin huomioimiseen. Blogin kirjoittaja, Eija Hujanen tarkasteli YAMK – opinnäytetyössään mielenterveysjohtamista nuorten sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukena Kainuun hyvinvointialueella.
Nuorten työhyvinvoinnin tukeminen alkaa arjen johtamisesta, jossa kuormitusta tunnistetaan ajoissa ja mielenterveyttä vahvistetaan ennakoivasti.
Työhyvinvointi muotoutuu yhä vahvemmin psyykkisestä kuormituksesta, työn merkityksellisyydestä ja hyvästä johtamisesta. Mielenterveysjohtaminen tuo tähän ennakoivan, vuorovaikutteisen ja arkeen kiinnittyvän näkökulman, jolla voidaan vahvistaa työntekijöiden voimavaroja ja ehkäistä kuormitusta.
Mielenterveysjohtaminen konkretisoituu kolmella tasolla. Ensinnäkin se on ennaltaehkäisevää johtamista: työkuormituksen hallintaa, palautumisen tukemista ja psykologisen turvallisuuden rakentamista. Toiseksi se on varhaista tukea, jossa esihenkilö tunnistaa muutokset jaksamisessa, ottaa asioita puheeksi ja sopii yhdessä ratkaisuista. Kolmanneksi se on osaamiseen perustuvaa johtamista, jossa korostuvat vuorovaikutustaidot, myönteinen asenne ja kyky kohdata työntekijä yksilönä.
Työuran alkuvaiheessa epävarmuus, osaamisen kehittyminen ja työn kuormittavuus voivat lisätä riskiä uupumukseen. Samalla juuri tässä vaiheessa merkityksellinen työ, selkeät rakenteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tukevat sitoutumista ja hyvinvointia.
Nuoret arvostavat avointa vuorovaikutusta, tasapuolisuutta, esihenkilön läsnäoloa sekä säännöllistä ja rakentavaa palautetta. Mielenterveyttä edistävä keskustelu on yksi keskeisistä keinoista tukea nuorten työntekijöiden työhyvinvointia. Yksinkertainen kysymys – “Miten olet jaksanut viime aikoina työssä?” – voi avata keskustelun kuormituksesta, palautumisesta ja voimavaroista. Tällaiset kohtaamiset rakentavat luottamusta ja mahdollistavat varhaisen tuen oikea-aikaisesti.
Mielenterveysjohtaminen ei vaadi erillisiä resursseja, vaan tietoista läsnäoloa arjessa. Se on ennen kaikkea kykyä kuunnella, tunnistaa ja toimia. Parhaimmillaan se vahvistaa työyhteisön hyvinvointia, vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja ja tukee nuorten työntekijöiden pysyvyyttä työelämässä.
Kysymys kuuluukin: miten sinä johdat mielenterveyttä arjessasi?
Kirjoittaja, Eija Hujanen on sairaanhoitaja (YAMK) ja johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittanut ammattilainen.
Hän on työskennellyt mielenterveystyössä avohoidossa asiakastyössä, lähiesihenkilötehtävissä sekä sote-alalla kehittämistyössä. Tällä hetkellä Eija työskentelee henkilöstökoordinaattorina kehittäen korvaavan työn mallia työkyvyn johtamisen tueksi. Hänen työssään korostuvat vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot, työkyvyn huomioiminen sekä vaikuttaminen niin yksilöiden kuin työyhteisöjen hyvinvointiin.
Tämän blogin pohjana olevaan Eijan opinnäytetyön löydät Thesus.fi – julkaisuarkistosta. Eijan kanssa pääset verkostoitumaan LinkedInissä.