Blogi: Pekka Krook 9.11.2026
Elämä on työtä. Lause voi kuulostaa raskaalta, mutta minulle siinä sykkii elämänhalu. Vaarini palasi pellolta lounaalle. Minä istun aamukahvin ääreen kirjoittamaan. Välissämme on vuosikymmeniä, mutta jokin työn ja elämän yhteydessä kantaa sukupolvesta toiseen. Työssä olen yhteydessä siihen, mikä pitää minut uteliaana ja elävänä.
”Mutta ajattelen kuten Ingmar Bergman, minulla ei ole ollut uraa. On ollut vain töitä.” (Katriina Huttunen HS 10.10.2026)
Työelämäni on elämäntyötäni. Olen mukana työni kautta elämässä. Elän eloni päiviä tekemällä työtä.
Vaarini, pienviljelijä, Ossi Rinteenpää oli yksi työn tekemisen esikuvistani. Kesäisenä päivänä hän tuli pellolta mummoni valmistamalle lounaalle. Nälkävuodet kokenut työn sankari söi lautasen puhtaaksi. Kaappikello olohuoneen puolella löi kaksitoista. Ruoan jälkeen hän asettui makuulle selälleen keittiön sohvalle. Laittoi kädet ristiin rintakehänsä päälle ja nukkui pois 85-vuotiaana.
Elävänä innostun työstäni. Asenteeni on vahva kuin tummapaahtoinen Löfbergsin Kharisma. Myönteisyys värjää minut. Pimeneviin aamuihin ja päiviin suhtaudun lempeästi. En tuskastu tai manaa. Minä elän. Teen odottavat päivän työt.
Asiantuntijana osa työtäni on osaamiseni kartuttaminen. Luovuuden saavini täyttämisestä pidän huolta. Lepo ja riittävät yöunet pitävät liikunnan kanssa minut vireessä. Pave Maijasen Elämän nälkä hyökkää jalkopäästä. Nousen sängystäni pystyyn kiitollisena. Kahvin juonnin lomassa kirjoitan aamuisin. Ajattelen ja teen työtä kirjoittamalla.
”Fosse on kertonut kirjoittavansa improvisoiden, kuin sanat odottaisivat valmiina jossakin ja hänen olisi ”vain saatava ylös ne ennen kuin ne katoavat.” (Katriina Huttunen, HS 10.10.2026)
Blogini sanat tulivat luokseni kuin vanha ystävä olisi tullut moikkamaan. Sanat elämä, työ, elävä, aherrus, sinnikkyys, merkityksellisyys, uteliaisuus, rohkeus jonottavat mielen laiturilla. Vilkutan ajatusteni purrelta.
Elävä työni vie ytimeen. Kirjoittamalla käsittelen päivän kulkua. Askellan aamusta iltaan. Kuljen kanssani työni tekemää uraa. Elämän kaltevaa syvännettä.
Apulaisprofessori Frank Martela paaluttaa viestini: ”Aktiivinen tekeminen pitää lamaannuksen loitolla ja mielen vireänä tässä hullussa maailmassa. Ja auttaa vähintääkin muutamaa ihmistä ympärilläni”.
Kirjoittaja, Pekka Krook, on kuunnellut ja kannustanut sparrattaviaan yli 20 vuoden ajan. Hän kertoo: ”Haastan, kärjistän, valmennan, etsin, ideoin, kysyn, kyseenalaistan, ohjaan, tuen, tiivistän, innostan, avaan ovia ja vien uuden tiedon lähteelle. Sparrattavien auttaminen kehystää merkitystä elämääni.”
Ota yhteyttä Pekkaan, jos etsit vastauksia kysymyksiin: Mitä näkyy unelmiesi ikkunasta? Onko sinun hetkesi löytää tiesi? Mihin matkasi johtaa? Mikä on seuraava askeleesi? Mitä mielesi kuvittaa?
Pekan löydät Sparraustehtaasta.