Blogi: Inkeri Viskari 12.2.2024
Aineettomalla pääomalla on merkitystä henkilöstön sitoutumiseen, mutta sitä ei osata vielä kokonaisuutena hyödyntää työn kehittämisessä. Miten saada vakituinen henkilöstö jäämään työyhteisöön ja sijaiset tulemaan uudestaan? Miten aineeton pääoma liittyy asiaan?
Aineeton pääoma koostuu kolmesta eri osa-alueesta; inhimillinen pääoma, rakenteellinen pääoma ja suhdepääoma. Inhimillinen pääoma liittyy osaksi osaamiseen ja asenteisiin ja on asia, jonka henkilö vie mennessään siirtyessään muuhun työyhteisöön, suhdepääoma liittyy esimerkiksi asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin ja rakenteellinen pääoma koostuu esimerkiksi organisaation prosesseista ja toimintatavoista.
Usein työtä ohjataan rakenteellisen pääoman ehdoilla ja johtamisessa keskitytään resursseihin ja kustannuksiin työolojen ja organisaatiokulttuurin sijaan. Tämä madaltaa henkilöiden lähtöaikeita.
Sitoutumista edesauttaakin se, että henkilöt voivat ennakoida ja luottaa pysyviin ja hyväntahtoisiin, heitä arvostaviin toimintatapoihin. Luottamus työkulttuuriin, lähijohtajaan ja johtoon lisää luottamusta itseen, kyvykkyyteen ja tarpeellisuuteen. Sitoutumista puolestaan heikentää koettu arvostuksen puute ja pettyminen organisaatioon työnantajana.
Työyhteisö on myös merkittävä tekijä. Mitä enemmän henkilö tuntee kuuluvansa työyhteisöön, sitä halukkaammin hän työskentelee tiimissä. Myös työyhteisön puhetapa on merkityksellistä. Rakenteelliseen pääomaan liittyvä organisaatiokulttuuri mahdollistaa hyvän tai huonon käytöksen työpaikalla. Puhutaanko selän takana tai huomautellaanko jatkuvasti virheistä? Jos ryhmä ei arvosta työkaveria, ei tämäkään ole valmis antamaan työryhmälle arvoa. Jos sijaista kohdellaan huonosti, hän ei tule uudestaan.
Henkilöstön sitoutuminen määritellään kuuluvaksi inhimilliseen pääomaan, sillä sitä ei yritys tai organisaatio omista. Se ei kuitenkaan ole pelkästään yksittäisen henkilön haluja tai toiveita. Siihen vaikuttavat rakennepääoman ilmenemiset tai suhdepääoman ilmenemiset, kuten esimerkiksi yrityksen työilmapiiri, arvot ja kulttuuri tai ihan organisaation maine yleisessä keskustelussa.
Kehitettäisiinkö työelämää ja sitoutumista aineettoman pääoman kaikkien osa-alueiden kautta?
Mitä ajatuksia tämä blogi herätti? Voit osallistua keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittaja, Inkeri Viskari, on kertomansa mukaan sote-alan monitoimihyrrä, jonka mielenkiinnon kohteena on aineeton pääoma ja sen hyödyntäminen työelämän kehittämisessä.
Voit tutustua Inkeriin ja hänen ajatuksiinsa lisää LinkedInissä.