Blogi: Mari Seppänen 30.3.2026
Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimiala on suurin työllistäjä Suomessa. Näin myös ulkomaalaistaustaisten osalta: lähes joka kuudes (16,0 %) ulkomaalaistaustainen työllinen työskenteli tällä alalla vuonna 2024 (Työvoimatutkimus 2024).
” Minulla on kaksi kotia. Oma koti ja tämä yhteisö”, kuvailivat opiskelijani opiskeluryhmäämme ja opiskelijatovereitaan.
Monikulttuuriset työyhteisöt muuntuvat jatkuvasti ja johtajan tulee kyetä tasapainoilemaan eri kulttuurien välillä. Meillä suomalaistaustaisilla on sisäänrakennettu työkulttuuri, joka voi asettaa haasteita monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelylle. Arvostava kohtaaminen ja aitous auttaa ymmärtämään tiimien moninaisuutta. Esihenkilön kokemus esimiestyöstä ja monikulttuurisesta työyhteisöstä vaikuttaa työyhteisön kehittämiseen.
Olen vuosien aikana saanut seurata työelämämme ilmiöitä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettajana, kollegana ja esihenkilönä.
Muutamia pohdittavia asioita työyhteisöönne:
- Oletteko ajatelleet yhteistyösuhteeseen asettumista prosessina, joka vaatii luottamuksen rakentamista, selkeitä pelisääntöjä ja avointa vuorovaikutusta. Miten olette huomioineet tämän?
- Kollegiaalisessa dialogissa syntyy uusia ajatuksia ja asiat kehittyvät keskustelun aikana. Näkyykö tuo teillä tasavertaisessa ja ymmärtävässä kohtaamisessa?
- Miten suhtaudutte toistenne tunteiden ymmärtämiseen, arvostukseen ja hyväksynnän osoittamiseen sekä tukemiseen?
- Reflektiivisyys on keskeinen ammatillisen kehittymisen työkalu, jossa kokemuksia analysoidaan uuden ymmärryksen luomiseksi ja tulevan toiminnan parantamiseksi. Miten tämä näkyy teillä?
- Näkökulman vaihtamiseen taito on tärkeä osa kykyä ymmärtää toisia ihmisiä, heidän käyttäytymistään, motiivejaan ja tekojensa seurauksia. Onko tuo tuttua?
- Toisesta kiinnostuminen on keskeinen tekijä syvien, merkityksellisten ihmissuhteiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Viestitäänkö teillä noin arvostusta, empatiaa ja aitoa uteliaisuutta toista ihmistä kohtaan?
Olen vuosien aikana huomannut, että työyhteisöissä nämä asiat jäävät arjen kiireiden varjoon eikä niitä tiimeissä pohdita tai reflektoida kunnolla. Kulttuurisensitiivisyys koostuu sanattomasta ja sanallisesta kohtaamisesta, jossa voidaan kohdata muut avoimesti, uteliaasti ja asioista kysyen. Vuorovaikutus- ja kohtaamistilanteissa voi kehittyä jatkuvasti ja kulttuurisensitiivinen työote auttaa työyhteisöä toimimaan yhdessä entistä paremmin ja tehokkaammin.
Kirjoittaja, Mari Seppänen, on Sairaanhoitaja (AMK),TtM, AmO ja tohtorikoulutettava. Hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla asiakastyössä, asiantuntijatehtävissä ja esihenkilönä sekä ammatillisena opettajana.
Työssään Mari on saanut tarkkailla tunnetaitoja ja tiimien toimivuutta useista näkökulmista ja hän toteaakin: ”Haluan kannustaa kaikkia osaavaan, laadukkaaseen ja vahvuuksia hyödyntävään työn tekemiseen, päivittäisiä kohtaamisia unohtamatta”,
Mari on kirjoittanut suositut teokset: Tunnetaidot voimavarana – Opas sosiaali- ja terveysalalle (2021) sekä Näin selviät tiimin jäsenenä-tunnetaidot työkaluna sosiaali- ja terveysalalla (2022).
Löydät Marin myös LinkedInistä.