Blogi: Merja Julkunen 29.9.2025
Alustavan tutkimusnäytön perusteella itsemyötätunto voi tarttua ihmisestä toiseen myös ilman tietoista omaa pyrkimystä. Jos nyt pelästyit, niin todennäköisesti olet ymmärtänyt itsemyötätunnon väärin. Julkisessa keskustelussa itsemyötätunto usein vääristyy pelkäksi itsensä hemmotteluksi ja helpolla päästämiseksi. Itsemyötätunto on todellisuudessa tunteiden säätelyn keino, joka on yhteydessä esimerkiksi matalampiin stressitasoihin ja negatiivisiin tunteisiin sekä korkeampiin positiivisiin tunteisiin, resilienssiin, itsensä kehittämiseen ja toisten auttamiseen. Itsemyötätunnon tarttumista ei siten tarvitse pelätä.
Itsemyötätunto on harjoiteltava taito. Keskiössä ovat erilaiset mindfulness-harjoitukset. Ensin opetellaan suhtautumaan mielensisältöihin metatietoisesti. Tämä tarkoittaa, ettei samaistuta liiaksi alati muuttuviin välillä järkeviin ja välillä järjettömiin mielensisältöihin. Ei ole myöskään tarkoitus tukahduttaa vaikeita mielensisältöjä, vaan oppia katselemaan niitä ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Tämän jälkeen voidaan edetä itsemyötätuntoisiin tekoihin, jotka pohjautuvat omiin arvoihimme.
Metatietoisuuden oppiminen edellyttää pitkäjänteistä harjoittelua. Onkin rohkaisevaa ajatella, että itsemyötätunto voi tarttua ryhmässä myös ilman tietoista ponnistelua. Harjoittelua ei silti voi sivuuttaa, mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaisia asenteita ja millaista puhetta työyhteisöissä vahvistetaan. Toisaalta työympäristö voi myös rajoittaa itsemyötätunnon toteutumista, jos myötätuntoiset teot eivät ole mahdollisia.
Itsemyötätunnon arvellaan tarttuvan kahdella tavalla: mallioppimisen kautta ja hermostollisen simulaation välityksellä. Tarttumista voi tapahtuma molemmalla tavalla yhtä aikaa.
Mallioppimista tapahtuu tiedostetusti tai tiedostamattamme. Kun näemme jonkun kohtelevan itseään myötätuntoisesti, havaitsemme toisen hyvän olon ja se toimii meille positiivisena vahvistuksena. Huomaamme, että itsemyötätunto toimii, ja haluamme kokeilla samaa itsekin.
Toinen tapa liittyy hermostoon ja simulaatioon. Ihmiset pystyvät aivojensa avulla “mallintamaan” muiden tunteita ja asenteita. Kun näemme toisen olevan itsemyötätuntoinen, aivomme muodostavat automaattisesti sisäisen kuvan tästä mielentilasta. Tämä aktivoi samoja hermostollisia järjestelmiä, jotka liittyvät huolenpitoon ja myötätuntoon, ja näin se auttaa meitä myös itse suhtautumaan itseemme lempeämmin.
Yksinkertaistettuna: itsemyötätunto voi tarttua, koska sekä havainnointi että hermostollinen mallintaminen kannustavat meitä jäljittelemään sitä, mitä näemme ympärillämme.
Kirjoittaja, Merja Julkunen, on työelämän kehittäjä, työnohjaaja STOry ja yrittäjä. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa itsemyötätunnon yhteydestä työuupumukseen ja työn imuun.
Voit lukea lisää Merjan ajatuksia hänen kotisivujensa blogeista tai LinkedInistä.
Kuva: Studio PSV Reijo Koirikivi