Johtajuus ja johtaminen ovat saaneet osansa työn murroksessa. Perinteiset johtamisen arvot joutuvat väistymään modernin johtajuuden tieltä, kun esimerkiksi itse- ja yhteisöohjautuvuus valtaavat työyhteisöjä. Kun vastuu siirtyy yhä enemmän esihenkilöiltä alaisille, muuttuu johtajan rooli enemmän mahdollistajan suuntaan kuin perinteisesti nähdyn valvojan rooli vähenee.
Johtajuus käy läpi isoa muodonmuutosta, mutta sen arvo ei ole katoamassa mihinkään. Epävarmoina aikoina niin työyhteisöltä kuin niiden johtajilta odotetaan yhä enemmän tunnetaitoja: empatiaa, vakautta sekä suunnannäyttämistä. Johtajuuden anatomia koostuu hyvistä kuuntelutaidoista, kyvystä luoda yhteisöllisyyttä ja visiota, näyttää esimerkkiä, olla tasa-arvoinen ja kadottaa oma ego. Enää ei kaivata perinteistä karismaattista johtajaa vaan ihmistä, joka on tukena muutosten keskellä.
Tunteiden käsittely vaatii kunnossa olevaa psykologista turvallisuutta. Positiivista on, että johtajuustutkimusten mukaan palautekulttuurin, työhyvinvoinnin, psykologisen turvallisuuden sekä viestinnän koetaan olevan vahvasti sekä johdon että työntekijöiden vastuulla. Tulevaisuuden johtajuus on pikemminkin joukkuelaji kuin yksilösuoritus, jossa yksi ihminen lukittautuu kulmahuoneeseen tekemään päätökset.
Johtajuus ei ole enää tittelistä kiinni vaan kuka vain voi olla muutosta aikaansaava johtaja – nimikkeestä huolimatta. Johtajuus ei myöskään automaattisesti tarkoita esihenkilönä toimimista. Työssä kaivataan vaikuttavuutta ja oman käden jäljen näkemistä konkreettisesti. Kun työyhteisössä vedetään yhteen hiileen ja vastuu jakautuu tasaisesti koko yhteisön kesken, ei titteleillä ole merkitystä. Tärkeämpää on tietää, että omalla työllä on merkitystä.
Lopuksi on hyvä muistaa, että tulevaisuuden työelämän toivotaan olevan entistä moninaisempi. Työelämään tulee ihmisiä eri sukupolvista, kulttuureista ja arvomaailmoista, joka tulee näkymään myös johtamisessa. Myös teknologian kehittäminen ja digitalisaatio tulee muokkaamaan johtajuutta. Uuden tiedon lisääntyessä on tärkeää mennä eteenpäin, ettei juututa vanhoihin toimintatapoihin, jotka eivät toimi. Tämä saattaa johtajan korviin kuulostaa työtaakan lisääntymisenä, mutta se ei tarvitse olla sitä. Vastuun siirtäminen alaisille mahdollistaa johtajan keskittymisen ihmisten johtamiseen, jota tämän päivän työelämässä kaivataan. Johtajuus ei katoa, se vain muuttaa muotoaan.
Lähteet: Nuoret ja johtajuus -tutkimus, joulukuu 2020 sekä Johtajuusbarometri, elokuu 2021.Tutustu myös juuri julkaistuun Huomisen johtajuus -starttipakettiin, joka antaa tukea koko työyhteisölle johtajuuden muutosmatkalla.
Tervetuloa mukaan keskusteluun LinkedInissä.
Blogi: Christa-Jemina Korhonen (27.3.2023)
Kirjoittaja on TYÖ2030 -ohjelman viestinnän asiantuntija sekä koordinoi ohjelman alla toimivaa Johtajuusverkostoa. Johtajuusverkoston tavoitteena on edistää johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo puitteet oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Liity mukaan LinkedInissä Johtajuuden kehittämisverkostoon tai seuraa Twitterissä @hyvaajohtamista.