Blogi: Merja Hynynen & Sari Marita Ikäheimo 22.12.2025
Kun pysähdyimme katsomaan Elävää Työelämää -sivuston kulunutta vuotta, ihmettelimme havaintoamme. Blogit eivät jatkaneet edellisiä tekstejä tietoisesti– ja silti tekstit alkoivat keskustella keskenään. Elävää Työelämää -sivuston blogit eivät olleet vastauksia valmiisiin kysymyksiin, vaan moniäänistä ajattelua samasta ajasta. Mietimme, millaista työelämätarinaa syntyi, kun pysähdyimme kuuntelemaan sitä useasta suunnasta?
Hämmennys, ihastus ja vaikuttuminen toistuivat blogien ilmestymisen myötä. Vähitellen ajatuksemme sivustostamme on toteutunut: Elävää Työelämää ei ole toimituksellisesti rakennettua moniäänisyyttä, vaan samasta ajasta nousevaa yhteistä ajattelua. Jokainen blogisti kirjoitti omasta todellisuudestaan – ja silti niistä rakentuu reittejä yhteisiin kokemuksiin ja yhteiseen maailmaan.
Kuormitustekijät ja säröt luottamuksessa ovat monien työn arkea. Työterveyslaitoksen tuoreiden havaintojen mukaan joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti työuupunut ja jopa 15 prosentilla on kohonnut riski uupumukseen. Erityisesti nuoret aikuiset kokevat kuormitusta ja joka kolmannella alle 36-vuotiaalla on uupumusoireita.
Tämän vuoden blogeja lukiessa, yksi sävy nousi esiin yllättävän vahvana: toiveikkuus. Ei siksi, että haasteet olisivat kadonneet, vaan siksi, että teksteissä pysähdyttiin ymmärtämisen äärelle. Merkityksellisyys, dialogi ja luottamus nousivat esiin kirjoitusten aiheista riippumatta. Johtaminen näyttäytyi vähemmän rajojen asettamisena ja enemmän tilan antamisena.
Luottamus ei ole pelkkä tunne– se on organisaation sosiaalista pääomaa, joka rakentuu johdonmukaisuudesta, avoimuudesta ja lupausten pitämisestä. Työelämäindeksi 2025 paljastaa paradoksin: suomalaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, mutta toimeentulon epävarmuus nakertaa luottamusta tulevaisuuteen.
Tämä on osa laajempaa ajankuvaa. Työelämää koskevat havainnot kertovat uupumuksen yleisyydestä ja kuormituksesta, samalla kun moni kokee työnsä merkitykselliseksi. Monissa teksteissä rivien väliin jäi kysymyksiä, jotka ovat jääneet elämään myös meissä lukijoina: Miten luottamus syntyy, jos emme pysty olemaan aidosti läsnä toisillemme? Voiko kehittäminen joskus vaatia myös hidastamista?
Huomio palautui toimijuuteen – siihen, mihin voimme itse vaikuttaa ja mistä voimme päättää. Johtamis- ja kehittämistyössä tämä kysymys koskee usein myös muita: millaista toimijuutta omat valinnat mahdollistavat?
Elävää Työelämää ei ole ratkaisuautomaatti. Se on kutsu kuuntelemaan silloinkin, kun pysähtyminen tuntuu vaikealta. Kutsu keskustelemaan myös keskeneräisinä.
Elävä työelämä ei todellakaan ole yhtä ääntä.
Ehkä juuri siksi siinä on tulevaisuus.
Kiitämme kaikkia blogien ja kirja- sekä väitösuutuuksien esittelyjen kirjoittajia ja seuraajia tästä vuodesta. Toivotamme kaikki teidät tervetulleeksi ensi vuonnakin tekemään Elä✓ää Työelämää yhdessä.
Toivomme kaikille omanlaistaan joulun ja vuoden vaihteen aikaa ja toivorikasta uutta vuotta 2026!
Merja ja Sari Marita