Kohti inhimillisesti kestävää työelämää

Kohti inhimillisesti kestävää työelämää

mennessä | huhti 29, 2024 | Johtaminen, Työelämän kehittäminen | 0 Kommenttia

Blogi: Merja Hynynen 29.4.2024

Elävää Työelämää blogeja lukiessamme, myös me sivuston ylläpitäjät olemme saaneet paljon ”ajattelun aineksia”. Jokainen blogi on herättänyt monenlaisia ajatuksia ja oivalluksia, jotka usein ovat jääneet sisäisen puheen tasolle. Tiedämme, ettemme ole ainoita, joille ajatuksia on syntynyt. Me päätimme kirjoittamalla jäsentää ajatuksiamme ja jakaa niitä. Uskomme, että yhteiseksi muuttuvasta ajattelusta syntyy uudenlaista ymmärrystä ja siksi rohkaisemme samaan – juuri sinua!

Huhtikuun blogit ovat tuoneet arvokkaita näkökulmia työelämään. Yhdessä ne korostavat ihmislähtöisen johtamisen merkitystä ja nostavat esille keinoja kehittää inhimillisesti kestävää työelämää.


Lyhempi työviikko:
Tutkimusten ja kokeilujen perusteella lyhyemmät työviikot voivat lisätä energisyyttä ja tehokkuutta parantaen siten työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Näin on erityisesti asiantuntijatyössä, jossa työajan määrä ei suoraan korreloi tuottavuuteen. Mielenkiintoinen näkökulma oli se, että lyhyemmän työviikon hyödyt eivät rajoitu vain työntekijöihin, vaan ne voivat myös vaikuttaa positiivisesti ympäristöön vähentämällä päästöjä ja kulutusta lisäten meidän kaikkien hyvinvointia. (Leo Stranius 2.4.24)

Vuorovaikutus- ja tunnetaidot:
Työpaikan ilmapiiriin ja työhyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi vuorovaikutustaidot ja esimiesten rooli. Empatia, konfliktien käsittelytaidot ja tunnetaidot ovat avainasemassa työyhteisön toimivuuden kannalta. Työntekijöiden moninaisuuden huomioiminen, kuten aistiherkkyyden vaikutusten ymmärtäminen, on tärkeää työympäristön suunnittelussa. (Jarkko Turunen 8.4.24)

Työn ilo ja jaksaminen:
Työssä tulisi olla tilaa ilolle, naurulle ja ihmisten erilaisuuden kunnioitukselle. Työssä viihtyminen ja jaksaminen ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta. Positiivisuus, omien vahvuuksien käyttäminen ja erilaisuuden hyväksyminen sekä siihen kannustaminen lisäävät resilienssiä ja työmotivaatiota. (Sakari Majanmaa 15.4.24)

Ryhmäkehityskeskustelut:
Ryhmäkehityskeskustelut voisivat selkeyttää tiimin tavoitteita, edistää yhteistyötä ja vahvistaa ryhmädynamiikkaa. Kirjoittaminen kehityskeskusteluissa voi tarjota kaikille äänen ja auttaa jäsentelemään ajatuksia. Valmistautuminen, vuorovaikutus ja jälkityöt ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneissa kehityskeskusteluissa – niitä ei saa unohtaa! (Terhi Lavonen 22.4.24)

Minua nämä ajatukset ilahduttivat. Huomioidaanko nämä asiat arjessa ja annetaan toisillemme tilaa ja mahdollisuutta tehdä parhaamme – yhdessä!

Voit jakaa ajatuksiasi inhimillisesti kestävästä työelämästä LinkedInissä.

Kirjoittaja, Merja Hynynen, on toinen tämän sivuston perustajista ja ylläpitäjistä. Hän tekee työtään sertifioituna johdon ja työyhteisöjen työnohjaajana ja coachina sekä valmentajana. Merja on toiminut yli 13 vuotta yrittäjänä Työnohjauspalvelu Helmissä ja on nyt myös VOIMAksi Oy:n yrittäjä.

Voit tutustua Merjaan enemmän VOIMAksi Oyn ja Työnohjauspalvelu Helmin sivuilla sekä LinkedInissä.