Blogi: Hanna Ikonen 2.2.2026
Naisterveys vaikuttaa työkykyyn monin tavoin eri elämänvaiheissa. Silti sen vaikutukset jäävät työelämässä usein tunnistamatta.
Vuonna 2025 julkaistiin Suomen ensimmäiset Käypä hoito -suositukset vaihdevuosioireisiin. Suositus linjaa, että hoito voidaan aloittaa myös työterveyshuollossa, eikä erillistä käyntiä gynekologille yleensä tarvita. Kyse on elämänvaiheesta, joka osuu monella keskelle työuraa ja jolla on tutkimusten mukaan selvä yhteys työkykyyn.
Työelämässä tämä ei kuitenkaan vielä näy arjen käytännöissä. Moni nainen jatkaa työtään oireista huolimatta ja sovittaa kehoaan työn vaatimuksiin, ei toisin päin. Uni jää lyhyeksi, keskittyminen vaihtelee ja kuormitus kasvaa vähitellen. Oireet vaikuttavat työkykyyn, mutta silti niiden hoito voidaan rajata pois työterveyshuollon sopimuksista.
Naiseus on työelämässä läsnä jo ennen vaihdevuosia, kuukautiskierron kautta. Se voi tarkoittaa kuukausittaisia vuotoja, kipuja, hormonivaihteluita ja niihin liittyvää mielialan vaihtelua, jonka kuormittavuus vaihtelee yksilöllisesti.
Työuran aikana kannamme kohdussamme myös lapsia. Lasten hankkiminen heijastuu naisten työuriin usein repaleisuutena, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkekertymänä. Osa meistä elää tahattoman lapsettomuuden kanssa ja käy läpi lapsettomuushoitoja työuran ohessa. Lisäksi naisen työuraan voivat vaikuttaa hormonitoimintaan liittyvät sairaudet, kuten PCOS ja endometrioosi, joiden vaikutuksia työkykyyn ja arjen jaksamiseen työelämä tunnistaa yhä puutteellisesti.
Työelämä on pitkälti rakennettu oletukselle kehosta, joka toimii samalla tavalla vuodesta toiseen. Kun naisterveyden vaikutuksia ei tunnisteta, vastuu jää yksilölle. Tämä voi näkyä presenteismina eli sairaana työskentelynä, jonka taloudelliset vaikutukset ovat tutkimusten mukaan vähintään samaa suuruusluokkaa kuin sairauspoissaolojen, mutta myös lisääntyneinä poissaoloina ja katkonaisina työurina.
Työelämä tarvitsee avointa ja asiallista puhetta naisterveydestä ja sen merkityksestä työkyvylle. Tämä ei edellytä erityiskohtelua, vaan työelämää, jossa keho ja sen elämänvaiheet tunnistetaan osaksi normaalia työuraa.
Kirjoittaja Hanna Ikonen työskentelee työhyvinvointikoordinaattorina Työhyvinvoinnin rakentajat -hankkeessa. Hanke on Limingan, Iin, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteinen kehittämishanke, joka keskittyy kuntatyöntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamiseen erityisesti aivoterveyden, liikkumisen ja naiserityisyyden näkökulmista. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR+), ja rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hanna LinkedInissä