Blogi: Mia Kajosmäki 24.11.2025
Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa kykyä säädellä ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä niin, että ihminen pystyy toimimaan työn ja arjen vaatimusten mukaisesti. Se on työn perusta. Mielen kuormituksen kasvaessa tavanomainen palautuminen ei enää riitä ja seuraukset näkyvät arjessa ja työssä. Varhainen tunnistaminen ja tuki ehkäisevät uupumisen ja vahvistaa hyvinvointia sekä yksilön että organisaation tasolla.
Olemme kaikki varmasti huomanneet, että työelämän psyykkiset vaatimukset ovat kasvaneet. Muutostahti, jatkuva tietotulva ja korkeat tavoitteet ja vähenevät resurssit haastavat mieltä monin tavoin. Väsymys, keskittymisvaikeudet ja vetäytyminen ovat usein ensimmäisiä merkkejä. Harva pysähtyy niiden äärelle riittävän ajoissa ja usein työyhteisö huomaa muutoksen ennen yksilöä itseään. Tämän vuoksi työpaikoilla tarvitaan rakenteita, jotka tukevat varhaista tunnistamista ja mahdollistavat avoimen keskustelun jaksamisesta.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli avoimen keskustelukulttuurin luomisessa. Empaattinen, kuunteleva ja läsnäoleva johtaminen lisää psykologista turvallisuutta eli ilmapiiriä, jossa haasteista ja kuormituksesta voidaan puhua ilman pelkoa leimautumisesta. Esimerkiksi joustavat työn järjestelyt, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä työnohjauksen ja vertaistuen tarjoaminen työntekijälle sekä koko yhteisölle tukee psyykkistä toimintakykyä.
Psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen perustuu arjen ratkaisuihin. Palautumisesta huolehtiminen, riittävä uni ja selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välillä auttavat pitämään kuormituksen hallittavana. Myös työn selkeys, mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen sekä realistiset tavoitteet tukevat mielen tasapainoa. Työyhteisöissä toimintakykyä vahvistaa avoin vuorovaikutus, myönteinen palautteenanto ja lupa pyytää apua.
Psyykkistä toimintakykyä voidaan ylläpitää konkreettisilla arjen teoilla. Päivään kannattaa sisällyttää lyhyitä mikrotaukoja, joissa liikutaan tai vaihdetaan hetkeksi ympäristöä , jo 2–3 minuutin tauko rauhoittaa hermostoa. Työhön on hyvä luoda selkeä aloitus- ja lopetusrituaali, jotta työ ei valu vapaa-ajalle. Työyhteisössä voidaan sopia yhteisistä tavoista, kuten esimerkiksi äänettömistä keskittymisjaksoista ja matalan kynnyksen sparraushetkistä. Ne tukevat mielen selkeyttä ja toimintakykyä.
Mia Kajosmäki, MiaKoo – työyhteisöjen Supernanny, on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka auttaa organisaatioita rakentamaan psykologisesti turvallisia, hyvinvoivia ja tuloksellisia työyhteisöjä. Mian työssä yhdistyy käytännönläheisyys ja kokemus siitä, miten mielen hyvinvointi tukee koko organisaation menestystä.