Blogi: Merja Hynynen 22.5.2023
Omalle urapolulleni on kertynyt monenlaisia koulutuksia ja erilaisia työpaikkoja. Monista niistä on jäänyt jotain ”reppuni” pohjalle. Johtamistyöni alkutaipaleella, 2000-luvun alussa, osallistuin Laatujohtamisen koulutuskokonaisuuteen. Siellä tutustuin PERUSTEHTÄVÄ – käsitteeseen ja se on kulkenut mukanani viimeiset kymmenet vuodet. Ei kovin hohdokasta – äkkiseltään ajateltuna – mutta tuo käsite on yksi työskentelyni kivijalkoja tänään.
Ihastuin em. koulutuksessa siihen selkeyteen, jonka ymmärrys perustehtävästä toi työni arkeen. Löysimme työryhmissä mahdollisuuden huomata asioiden olemassaoloa tai puutetta, kun saimme käyttöömme yhteisiä sanoja ja käsitteitä. Niiden kautta pystyimme vaikuttamaan asioihin sekä ottamaan keskeisiä asioita huomioon päätöksenteossa ja kehittämisessä – loistava työkalu nuorelle esihenkilölle! Enpä tuolloin osannut aavistaa, että tuosta perustehtävä-käsitteestä tulisi jatkossa yksi keskeinen ajattelutapa, uusien oivallusten tuottaja, koko työuralleni.
Perustehtävän epäselvyydestä olen nähnyt työssäni monenlaisia seurauksia – yksi tavallisimmista on ristiriidat työyhteisöissä. Yhdessä asioista puhuessamme ihmisiä on helpottanut se, että jatkuvien ristiriitojen taustalla ei olekaan heidän hankaluutensa tai erityinen haastavuutensa työntekijöinä vaan se, että heidän perustehtävänsä on epäselvä. Työn priorisointi on vaikeaa, jopa mahdotonta toteuttaa samansuuntaisesti, jos lähes jokaisella on erilainen käsitys siitä, mitä ja miksi jotain tehdään sekä miten meillä tehdään – loistava pohja ristiriidoille!
Toinen tavallinen seuraus perustehtävän epäselvyydestä on työkykyyn vaikuttavan psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen. Tämä näkyy myös johtamistyötä tekevillä ja se huolettaa minua. Johtamistyötä tekevien kuormitushan vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja se taas vaikuttaa suoraan sen palvelun laatuun, jota asiakkaat saavat. Psykososiaalinen kuormitus on myös suuri työntövoimaa aiheuttava tekijä. Suunta on sen vaikutuksesta ”pois työstä” ja siihen ei tänä päivänä olisi yhdelläkään työpaikalla varaa.
Tuo tylsä sana ”perustehtävä” on lisännyt vuosien kuluessa ymmärrystäni asioista, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin työyhteisön ominaisuutena ja siksi se on työskentelyni keskiössä. Kokemukseni perusasioihin keskittymisen hyödyistä on myös se syy, miksi kannustan työpaikoilla kiinnittämään huomiota ja hakemaan tukea perusasioiden kuntoon laittamiseen sen sijaan, että keskitytään vain yksittäisten työntekijöiden uupumisoireiluun.
Herättikö ajatuksia? Tervetuloa mukaan keskusteluun LinkedInissä.

Kirjoittaja, Merja Hynynen, on toinen tämän sivuston perustajista ja ylläpitäjistä. Hän tekee työtään sertifioituna johdon ja työyhteisöjen työnohjaajana ja coachina yrityksessään, Työnohjauspalvelu Helmissä. Vuosien työkokemuksen ja erilaisten koulutusten jälkeen hän on edelleen vakuuttunut työelämän perusasioiden (perustehtävä, rakenteet ja ammatillinen vuorovaikutus) äärelle pysähtymisen merkityksestä. Voit tutustua Merjaan Työnohjauspalvelu Helmin sivuilla sekä LinkedInissä.