Blogi: Johanna Tornberg 18.11.2024
Yksi haastavimmista työelämän vuorovaikutustilanteista on käsillä silloin, kun työntekijässä havaitaan kuormittuneisuuden merkkejä. Riittävän aikainen keskustelu voi parhaimmillaan ennaltaehkäistä uupumista. Mutta mitä tällainen keskustelu vaatii pohjakseen, jotta se voisi onnistua?
Aktiivisen tuen toimintamalli on yksi ennaltaehkäisemiseen tähtäävä malli. Se luodaan työpaikkakohtaisesti. Yleensä siihen sisältyy varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Malli voi auttaa esihenkilöitä esimerkiksi siinä, miten heidän tulee reagoida työntekijän kuormittuneisuudesta kertovien hälytysmerkkien tullessa esiin.
Työuupumuksen ennaltaehkäisyssä tai vähentämisessä merkitystä on havaittu olevan myös johtamistavalla ja psykologisella turvallisuudella. Erkutlun ja Chafran mukaan psykologinen turvallisuus tekee sairaanhoitajista vähemmän alttiita työperäiselle stressille, emotionaaliselle uupumiselle, kognitiivisille häiriöille ja työpaikan ihmissuhteisiin vaikuttaville riskitekijöille. Chughtai on todennut palvelevan johtamisen lisäävän psykologista turvallisuutta. Psykologinen turvallisuus toimii välittäjänä palvelevan johtamisen ja työuupumuksen välillä. Man ja kumppaneiden mukaan psykologisesti turvallinen, palvelevalla johtamisella ravittu työympäristö onkin yksi keskeisistä tekijöistä sairaanhoitajien työuupumuksen vähentämisessä.
Aktiivisen tuen mallille, psykologiselle turvallisuudelle ja palvelevalle johtamiselle on yhteistä vuorovaikutus. Kaikki aktiivisen tuen toimintamallin vaiheet sisältävät yleensä keskustelua vähintään lähiesihenkilön kanssa eli malli luo rakenteet. Psykologinen turvallisuus ja palveleva johtaminen taas luovat kommunikointiympäristön luonnetta: miten esihenkilö on saavutettavissa, millaista häntä on lähestyä ja onko turvallista keskustella rehellisesti omasta tilanteesta. Kuormittuneisuudesta kertominen asettaa työntekijän haavoittuvaiseen asemaan, jolloin psykologisella turvallisuudella on erittäin suuri merkitys.
Pohja sille, millaiseksi keskustelu työuupumistilanteissa työntekijän ja esihenkilön välillä muotoutuu, luodaankin arjessa jo ennen uupumista: johtamistavan ja psykologisen turvallisuuden avulla. Avoin ja turvallinen kommunikaatio jo ennemmin antaa pohjaa myös haasteiden esiin tuomiselle oman jaksamisen suhteen.
Haluaisitko jakaa ajatuksiasi tähän blogiin liittyen? Se onnistuu LinkedInissä.
Kirjoittaja, Johanna Tornberg, on LCF Life Coach ja oikeustieteen tohtori, jolla on valmennustyön lisäksi kokemusta vaativasta asiantuntijatyöstä. Opintoja on myös kasvatustieteistä, itsensä johtamisesta ja psykologiasta. Hän on tehnyt alanvaihdon työuupumuksen myötä reilu kahdeksan vuotta sitten.
Ihmisenä kasvaminen, kehittyminen ja oppiminen ovat kiehtoneet Johannaa aina. Häntä voisikin luonnehtia ikuiseksi tutkijaksi. Valmentajana Johanna on kiinnostunut työelämän tukemisesta valmennuksellisin keinoin. Hän haluaisi toimia organisaation omana valmentajana, jonka luokse ei olisi kynnystä, auttaen mm. työuupumuksen ehkäisemisessä.
Voit tutustua Johannan ajatuksiin ja taustaan enemmän LinkedInissä.