Blogi: Johanna Viren 19.2.2024
Työyhteisössä koettu yksinäisyys vaikuttaa koko työyhteisöön muun muassa heikentyneen auttamishalukkuuden ja sitoutumisen muodossa. Vakaviin seurauksiin lukeutuvat uupumus ja kognitiivinen heikkeneminen. Tämän sosiaalisen ilmiön torjumiseen tarvitaan toimenpiteitä, jotka vastuuttavat yhteisöä yhtä paljon kuin olemme tottuneet vastuuttamaan yksilöä.
Vuorovaikutus rakentaa ja ylläpitää työpaikan ihmissuhteita.
Entä jos työtovereiden kohtaamiseen on hyvin vähän mahdollisuuksia? Entä jos jää aina keskustelujen ulkopuolelle tai ei tule kuulluksi?
Silloin voi iskeä yksinäisyys. Työyksinäisyys on sitä, kun suhteet työtovereihin eivät vastaa omia toiveita. Se tuntuu psykologisena kipuna ja hätänä. Kroonistuessaan tila on terveydelle erittäin haitallinen – yksinäisyys on siis eri asia kuin pelkkä yksin oleminen. Jopa neljännes työntekijöistä kokee työyksinäisyyttä, ja se vaikuttaa heidän tekemäänsä työhön ja koko organisaatioon.
Huolestuttavaa? Kyllä. Mutta eikö yksinäisyys ole yksinäisen oma vika? Ei.
Työyhteisön vuorovaikutuksella on merkitystä. Mieti siksi seuraavia näkökulmia:
- Vallitseeko teillä avun antamisen ilmapiiri, jossa jokaisen työntekijän on helppo hakea tukea työtehtäviin?
- Onko teillä käytänteitä, joiden avulla toteutatte yhteisöllisyyttä ja yhdessä saavuttamista, vai pitääkö teillä pärjätä yksin?
- Kuullaanko päätöksentekotilanteissa tai kahvihuonekeskusteluissa jokaista läsnäolijaa? Yksinäisyys ilmenee usein näkymättömyytenä johtuen muun muassa ulossulkemisesta: ostrakismi ei ole harvinaista.
- Sanoitetaanko teillä arvostusta? Palautteen tarjoaminen tai mielipiteen pyytäminen kertoo toiselle, että hänet on huomattu. Ilman hyväksyntää on vaikea kokea kuuluvansa yhteisöön. Yhteenkuuluvuuden puute ruokkii yksinäisyyttä.
Kaikkia näitä ilmaistaan vuorovaikutuksen avulla.
Työelämästä häviää inhimillisyys, jos suljemme silmämme ihmisen kaipuulta merkitykselliseen vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa. Toiveita ja tarpeita ei jätetä työpaikan ulkopuolelle narikkaan: työ ei tee ihmisestä suorituskonetta. Työyhteisössä vietetään iso osa elämästä, joten siellä tulee olla mahdollisuus luoda kestäviä ihmissuhteita, jopa ystävyyksiä – vuorovaikutuksen avulla.
Mitä enemmän koemme yhteenkuuluvuutta työyhteisön toisiin ihmisiin, sitä luontevampi meidän on sitoutua muihin ja auttaa heitä. Ja mitä paremmin tarpeemme täyttyvät, sitä paremmin me ja työelämä voimme.
Oletko sinä törmännyt työyksinäisyyteen? Voit osallistua keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittaja Johanna Viren on filosofian maisteri (FM) viestinnästä. Hän keskittyy työyksinäisyydessä vuorovaikutuksen tasoon ja haluaa vastuuttaa yhteisöjä ja yhteiskuntaa nykyistä enemmän ilmiöön puuttumisessa. Johannaan ja työyksinäisyyden teemaan voit tutustua tarkemmin LinkedInissä, hänen kotisivuillaan tai gradussaan.