Blogi: Merja Hynynen 14.9.2026
Vietin hiljattain mökkipäivää työnohjaajakollegojen kanssa. Pysähdyimme oman hyvinvointimme, työmme ja sen kehittämisen äärelle. Jälkeenpäin jäin miettimään, miksi päivä ja mahdollisuus jakaa ajatuksia juuri näiden ihmisten kanssa, tuntui niin merkitykselliseltä. Työni on täynnä kohtaamisia, ympärilläni on ihmisiä ja erilaisia verkostoja ja silti huomasin tarvitsevani ympärilleni ihmisiä, joiden kanssa voin ajatella omaa työtäni ja tulla siinä ymmärretyksi.
Viime päivinä olen kuullut yrittäjien pohdintoja yksinäisyydestä. Joku kuvasi, kuinka yrittäjän pitäisi samaan aikaan kantaa huolta taloudesta, myynnistä, epävarmuudesta, omasta jaksamisesta ja isoista päätöksistä ja kaiken keskellä nähdä vielä oma tilanne selkeästi. Toinen koki olonsa todella yksinäiseksi yrittäjyyden rintamalla. Näin siitäkin huolimatta, ettei hän tee asioita yksin ja ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa hän voi puhua avoimesti. Noiden lyhyiden kohtaamisten jälkeen jäin miettimään, mitä on se yksinäisyys, jota yrittäjät kokevat? Onko vaatimusten takana ajatus siitä, että yrittäjän pitäisi selvitä kaikesta itse.
Yrittäjällä voi olla ympärillään puoliso, ystäviä, kollegoita, asiakkaita, verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Silti voi olla asioita, joita on haastavaa jakaa. Kenelle voin sanoa ääneen epäilykseni asioista ilman, että minun täytyy samalla rauhoitella kuulijaa? Kenen kanssa voin puhua rahasta, epävarmuudesta, omasta osaamisesta, väsymisestä tai vaikkapa siitä, että jokin näyttää ulospäin onnistumiselta mutta ei tunnukaan itsestä oikealta?
Yksinäisyyden kokemus ei ole riippuvainen lähellä olevien ihmisten määrästa ja siksi yrittäjän yksinäisyyttä ei ratkaista lisäämällä ihmisiä ympärille. Olennaisempaa on, löytyykö rinnalta oikeita ihmisiä oikeisiin keskusteluihin. Ystävä johonkin. Yrittäjäkollega toiseen. Kirjanpitäjä kolmanteen. Mentori jakamaan kokemuksiaan ja coach tai työnohjaaja sellaiseen keskusteluun, jonka sisältö on itsellekin vähän hämärän peitossa. Kenenkään yksittäisen ihmisen ei siis tarvitse olla se, jolle voi puhua kaikesta.
Ajattelin, että me yrittäjät, myös työnohjaajat ja coachit, tarvitsemme rinnallemme ajattelukumppaneita. Ihmisiä, jotka osaavat kuunnella ja antaa arvoa kuulemalleen. Ajattelukumppanin ei tarvitse tietää vastausta eikä edes tuntea minun liiketoimintaani. Olennaista on kiinnostus ja kyky kuunnella, kysyä ja auttaa minua ajattelemaan.
Ensimmäinen kysymys ei siis olekaan, mitä teen yksinäisyyden kokemukselleni.
Ehkä voisinkin kysyä: kenen kanssa minun olisi hyvä ajatella tätä?
Kirjoittaja, Merja Hynynen, on toinen tämän sivuston perustajista ja ylläpitäjistä. Merja toteaa: ”Nyt, kun työvuosia on takana paljon enemmän kuin edessä, koen katselevani työelämää eräänlaiselta aitiopaikalta. Työnohjaajana, coachina, sovittelijana ja kehittämisen kumppanina saan olla hieman etäämmällä ja samalla hyvin lähellä työelämän arkea. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiset, työyhteisöt ja organisaatiot löytävät muutosten keskellä omat vahvuutensa ja säilyttävät luottamuksen osaamiseensa sekä kykyynsä kehittyä ja kehittää. Ja siihen tarvitsemme ajattelukumppaneita.”
Tutustu Merjaan VOIMAksi Oyn kotisivuilla ja LinkedInissä.