Blogi: Elvira Vainio 9.12.2024
Kalenterit täyttyvät kokouksista, sähköpostit ruuhkautuvat, ja arki kuluu operatiivisten tehtävien parissa. Samanaikaisesti meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa sille, mikä oikeasti luo arvoa: kehittämiselle, ongelmien ratkaisulle ja oppimiselle.
Vaikka työmme on yhä useammin ajatustyötä, Heltin tutkimuksen mukaan ajatustyön ammattilaiset käyttävät ajatteluun vain noin 30 minuuttia päivässä. Tulostavoitteet, operatiiviset rutiinit ja kiire täyttävät työaikamme. Kiireen keskellä on helppoa keskittyä tuttuihin tehtäviin ja vältellä haasteita. Riskinä kuitenkin on, että mitä enemmän suoritamme, sitä vähemmän ehdimme pysähtyä miettimään, teemmekö oikeita asioita.
Teollisen aikakauden tehokkuusajattelu ei enää sovi ajatustyöhön. Ajattelu ja reflektointi voivat näyttää ulospäin laiskuudelta, koska niiden tuloksia ei voi mitata heti. Sitä saattaa olla vaikea perustella kulttuurissa, joka korostaa nopeita tuloksia. Pahimmillaan ajattelutyö jää ”salaiseksi työksi”, jota tehdään yksin – ennen työpäivää, sen jälkeen tai viikonloppuisin. Kollektiivinen pohdinta ja yhdessä oppiminen kuitenkin synnyttävät parhaat ideat ja ratkaisut.
Mitä voimme tehdä, jotta olisi enemmän aikaa ajatustyöhön ilman syyllisyyttä?
Ensiksi voisimme uudelleen määritellä tehokkuuden. Tehokkuus ei ole pelkkää suorittamista, vaan fiksua ja kestävää työntekoa. Se sisältää taukoja sekä aikaa pohdinnalle, suunnittelulle ja reflektoinnille yksin ja yhdessä. Moderni tehokkuus edellyttää rohkeutta priorisoida pitkäaikaisia hyötyjä nopeiden tulosten sijaan.
”Isot kivet” -metafora muistuttaa: jos aikamme täyttyy pienillä asioilla, tärkeät asiat eivät enää mahdu mukaan. Tärkeiden prioriteettien selkeyttäminen edellyttää johtamisen taitoja: prioriteeteista ja työtavoista on sovittava yhdessä. Kun tiedetään, mikä on tärkeää, on helpompaa sanoa ei vähemmän tärkeille asioille. Organisaatiot voivat tukea ajattelun arvostamista esimerkiksi palaverivapailla ajoilla tai säännöllisillä reflektointikäytännöillä. Rakenteista ja käytännöistä kannattaa sopia yhdessä, jotta ne tukevat organisaation ajattelukulttuuria.
On aika lopettaa kiireen illuusion ylläpitäminen ja ottaa aikaa ajattelulle. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskaltavat pysähtyä ajattelemaan ja oppimaan.
Elvira Vainion missiona on rakentaa parempaa työelämää ja inspiroida ihmisiä kohti merkityksellisempiä maanantaipäiviä. Hänen työnsä on aina kytkeytynyt muutokseen, liiketoimintaan ja ihmisiin. Elviralla on yli 20 vuoden kokemus muutoksen toteuttamisesta ja osaamisen johtamisesta liikkeenjohdon konsulttina, HRD-tehtävissä ja valmentajana.
Käytännönläheisenä ja uteliaana tekijänä Elvira yhdistää työssään liiketoiminnalliset ja ihmisläheiset näkökulmat rennolla ja valmentavalla otteella. Häntä inspiroivat erityisesti tulevaisuuden työelämä, kestävä liiketoiminta ja jatkuva oppiminen. Elviraa kiinnostaa, miten työelämä kehittyy ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.
Voit tutustua hänen ajatuksiinsa ja taustaansa tarkemmin LinkedInissä.