Keskittyminen – katoava luonnonvara?

Keskittyminen – katoava luonnonvara?

mennessä | syys 28, 2026 | Työhyvinvointi | 0 Kommenttia

Blogi: Sari Marita Ikäheimo 28.9.2026

Havahduin kesäloman jälkeen ajatusten juoksuni ja keskittymiskykyni olevan sellainen, kuin muistan sen olleen joskus aiemmin. Ajatukset ovat kirkkaita ja koosteisia sekä keskittyminen mahdollista pienistä häiriötekijöistä huolimatta. Mielessä on tilaa. Keskustelut kollegoiden ja asiakkaiden kanssa vahvistivat huoltani: jokainen tunnisti ja ilmaisi huolensa sekä omasta, että asiakkaiden keskittymiskyvyn heikkenemisestä. Mitä meille on oikein tapahtumassa?

Onko sinullekin tuttua vaikkapa se, että istut työpöytäsi ääressä, avaat sähköpostin – ja suljet sen saman tien. Ajatus karkaa. Piti vain tarkistaa yksi asia, mutta yhtäkkiä huomaatkin selaavasi uutisia tai nettisyötteitä tai tarttuvasi johonkin muuhun epäolennaiseen. Ennen olet pystynyt uppoutumaan työhön tai kirjaan pitkiksi ajoiksi. Nyt jo lyhyet tehtävät tai tekstit saattavat vaatia tiukkaa keskittymistä – ja niihin tulevat keskeytykset rikkovat rytmin.

Et ole yksin. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tutkimuksen mukaan jopa yli puolet työntekijöistä kertoo, että jatkuva tietotulva ja kiire heikentävät keskittymistä. Myös Miten Suomi voi? -hankkeen keräämä tieto vuodesta 2020 lähtien vahvistaa, että henkinen kuormitus ja työuupumusoireet ovat kasvussa – ja juuri nämä tekijät näkyvät ensimmäisenä keskittymiskyvyssä.

Keskittymiskyvyn heikkeneminen nähdään usein vain yksilön ongelmana, mutta se alkaa olla koko yhteiskunnan haaste. Siksi siihen tulee puuttua ja miettiä toimia myös organisaatioissa ja työyhteisöissä. Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämän tilannekuvaraportissa (2023) korostuu, kuinka hyvinvointi, osaaminen ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kun työntekijät kokevat jatkuvaa henkistä kuormitusta, myös organisaation kyky uudistua ja oppia heikkenee.

Mitä keskittymiskyvyn palauttamiselle voi tehdä? Ratkaisua kannattaa etsiä esim:

  • työn selkeyttämisestä,
  • palautumisen vahvistamisesta ja
  • työyhteisön voimavarojen lisäämisestä.

Kun työtehtävät priorisoidaan, keskeytyksiä vähennetään ja työntekijöille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, keskittyminen paranee. Samalla on tärkeää rakentaa työhön kulttuuria, jossa tauot, palautuminen ja kohtuullinen työtahti ovat normaali osa arkea.

Keskittymiskyvyn heikkeneminen on suomalaisen työelämän hiljainen signaali. Se ei ole kuitenkaan katoava luonnonvara – vaan se vaatii huolenpitoa. Juuri nyt onkin hyvä hetki pysähtyä kysymään: Miten voimme tehdä työstä sellaista, että siinä on tilaa ajatella ja keskittyä? Yksin töitä tekevänä pyrin poistamaan ne houkutukset ja ärsykkeet, joihin itse voin vaikuttaa, kuten ruutuajan minimoimisen. Olen lisännyt myös palautumistani auttavia toimia – liikkumista, ulkoilua ja perinteisten kirjojen lukua. Olen jo hyvällä tiellä. Entä sinä?

Sari Marita Ikäheimo kuvailee elävän työelämän olevan hänelle hengittävää, kehittyvää, kokeiluihin kannustavaa työn tekoa, jota johdetaan osallistaen ja läpinäkyvästi. Työnohjaajana, valmentajana ja kouluttajana hän kokeekin olevansa aitiopaikalla työelämän ilmiöiden suhteen ja haluaa jakaa vuosien ajalta kertynyttä osaamista ja kokemusta työelämän kehittämiseksi.

Sari Marita on toinen tämän sivuston perustajista ja ylläpitäjistä. Hän on myös yrittäjä, SopuSointu hyvinvointipalveluissa. Sari Maritan palveluihin ja ajatuksiin pääset tutustumaan SopuSointu Hyvinvointipalveluissa ja LinkedInissä.