Blogi : Anu Häkkilä, Jenni Kavaluus, Liisa Kiviniemi & Anna-Maria Ånäs-Enlund 27.11.2023
Työhyvinvointi muodostuu yksilön, työn, työyhteisön ja -ympäristön yhteydestä ja se konkretisoituu tekoina. Osaaminen ja osaamisen johtaminen sekä itsensä johtaminen korostuvat työhyvinvoinnin tarkastelussa. Edellä mainittujen asioiden korostuminen on ymmärrettävä seuraus työn monimuotoistumisesta sekä nopeista muutoksista työssä ja työyhteisössä. Kuvaamme tässä toisessa blogissamme työhyvinvoinnin edistämisen tekoja.
Anu Häkkilä ja Jenni Kavaluus kysyivät ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Työhyvinvointivalmentajakoulutuksen käyneiltä henkilöiltä työhyvinvoinnin edistämisen painopisteitä ja tulevaisuuden näkymiä. Tulokseksi he saivat monipuolisesti kuvauksia henkilöstön, esihenkilöiden ja ylemmän johdon työhyvinvointia edistävistä teoista. Työhyvinvointivalmentajakoulutuksen käyneet edustivat eri aloja ja erilaisia ammatteja.
Tulosten mukaan työhyvinvoinnin painopisteitä ovat työhyvinvointia edistävän osaamisen hyödyntäminen sekä yksilö- että työyhteisötasolla, työtehtävien hallinnan edistäminen sekä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino. Tuloksissa korostui jokaisen oma toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sen ohella korostuivat myös yhteisöllisyys ja vertaisuus sekä hyvien esimerkkien merkitys. Itsensä johtamisen taidot tunnistettiin keskeisiksi työelämätaidoiksi.
Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää konkretisoida teoiksi yksilö- ja yhteisötasolla. Jokaisella on mahdollisuus tuottaa omalla käytöksellään ja teoillaan ympärilleen työhyvinvointia. Toisen ihmisen työn arvostus näkyy muun muassa kiinnostuksena hänen työtään kohtaan. Se näkyy myös aitona positiivisena palautteena ja kiitoksena luontevissa tilanteissa. Oman tiedon ja osaamisen jakaminen on entistä keskeisempi osa työhyvinvoinnin edistämistä, koska nopeasti muuttuvissa ja vaativissa työtilanteissa tarvitaan erilaisen osaamisen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä.
Työn hallinnan edistäminen voidaan nähdä johtamisen keskeisinä tekoina, mutta sen lisäksi se on myös jokaisen työntekijän vastuulla. Kehityskohteiden tunnistaminen, niiden puheeksiotto ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen onnistuu parhaiten, kun se tapahtuu koko yhteisön tai organisaation yhteistyössä. Se edellyttää avointa keskusteluyhteyttä ja jatkuvan huomion kiinnittämistä vuorovaikutukseen.
Työyhteisöt ovat moninaistumassa kulttuurin, osaamisen ja myös työkyvyn näkökulmasta. Se tuo haastetta myös työhyvinvoinnin edistämiselle, jotta yksilöiden erilaiset lähtökohdat ja arvot tulevat huomioimuksi. Yksilöllisyyden lisäksi tarvitaan sellainen yhteinen kehys työhyvinvoinnille, joka vahvistaa yhteenkuuluvaisuutta.
Mitä ajatuksia tämä blogi herätti sinussa? Osallistu keskusteluun LinkedInissä.
Kirjoittajista Liisa Kiviniemi toimii mielenterveystyön yliopettajana ja Anna-Maria Ånas-Enlund radiografian ja sädehoidon lehtorina Oulun Ammattikorkeakoulussa. Anu Häkkilä ja Jenni Kavaluus puolestaan ovat opiskelleet terveydenhuollon YAMK tutkinnon. Heillä kaikilla on oma näkökulmansa työhyvinvointiin. Pääset lukemaan Anun ja Jennin opinnäytetyön Työhyvinvointivalmentajat työhyvinvoinnin tekijöinä.